20.9.06 oppitunnilla jokainen pakotettiin ajattelemaan päivänselviä ajatuksia. Aiheena oli aine ja mieli. Johdatuksena pohdintoja siitä, miten värit ovat olemassa. Pareittain tai yksin muodostettiin aineiston ja herätekysymysten pohjalta omaa teoriaa mielen ja aineen suhteesta.
Opettajan näkökulmasta lopputulos on huikaisevan hieno. Luokassa ajattelun tuska oli käsin kosketeltavaa. Miten tästä saa kiinni? Miten tällaisia voi ajatella? Eikö tämä ole päivänselvää? Ymmärrän kyllä, miksi meidät laitetaan ajattelemaan tällaista, mutta...
Joskus käy niin, että kirjoittaminen käy oivalluksen edellä. Luulee, että sattumanvaraisesti jotain vain laittoi, kun oli pakko, kun opettaja määräsi... ja sitten, se olikin jotain enemmän. Eräs pari tuskaili, että koko tunti puhuttiin ja pari lausetta saatiin sivulle. Mutta voin sanoa, että niissä lauseissa on pohdittavaa lukijalle pitkäksi aikaa. Filosofia on erittäin terveellistä kaikkeen kiireeseen. Suunilleen samaan tapaan terveellistä voi olla myös runous, kuvataide ja musiikki. Pysähdy. Vähemmän voi olla enemmän.
Lue, pysähdy, ota rento asento ja anna ajatusten tulla!
Poimi helmiä.
Kuka voisi olla tämän ajan sofisti (Sokrateen/Platonin leimaamana)
Kolmannella oppitunnilla keskustelimme asioiden taakse menemisestä, perustelemisesta, sokraattisesta metodista. Sokrates halveksi aikansa "yritysvalmentajia", sofisteja, jotka maksua vastaan, itseään esille tuoden opettivat muita. Sokrates ei tyytynyt heppoisiin ensikäden vastauksiin (että
kauniin käsitettä voisi selittää viittaamalla kauniiseesn naiseen) vaan porautui syvemmälle, meni ytimiin. Omaa asemaansa filosofina hän kuvasi kätilön roolilla. Hän ei ollut tietäjä, vaan tieto oli keskustelumppanilla, joka autettuna onnistui sen palauttamaan mieleensä (tutki aihetta tarkemmin selvittämällä, mitä on
anamnesis-oppi).
Kuka voisi olla tämän ajan sofisti? Ja kuka sofisteja kiusaava Sokrates. Löysimme muutamia ehdokkaita. Näistä eräänä parina yritysvalmentaja Jari Sarasvuo (Traine's House) ja filosofian tohtori Heikki Mäki-Kulmala. Mäki-Kulmalan kirjaa
Näin puhui Sarasvuo mainostetaan kustantajan (Vastapaino, 2002) sivuilla näin:
Heikki Mäki-Kulmala jäljittää parkkihallien psykokapitalistin, hurmossaarnaaja Jari Sarasvuon aatteellista taustaa. Yritteliään tv-kasvon ja verkostomarkkinoinnin gurun takaa pilkistää monenkirjavia humpuukimaakareita, kuten L. Ron Hubbard ja Dale Carnegie. Reseptiä on toistettu kautta aikojen: Kun jäljittelet menestyjiä, menestyt itsekin. Kun uskot, teet sen, mihin uskot.
YLIOPISTO-lehti 2/2003, kirja-arvostelut
Voima-lehden kirja-arvosteluVerkkolehti Megafonin kirja-arvosteluSarasvuosta:
Trainer's House esittelee Valitut Palat 1/11
Ensimmäinen uuden opetussuunnitelman filosofian kurssi lähtee liikkeelle. Opiskelijoilla on jo nyt mielessään muutamia ajankohtaisia kysymyksiä:
1. OppikirjaViime aikoina on lehdissä kirjoiteltu paljon opetussuunnitelmauudistuksen vaikutuksista oppikirjakuluihin. Viime vuonna lukio-opiskelun aloittaneille kirjojen vaihtuminen on vaikutuksiltaan suurin. Tämän kurssin osalta ohje on seuraava:
- kurssin oppitunneilla ei käsitellä oppikirjaa, opetus toteutuu opetussuunnitelman mukaan
- opettaja suosittelee Editan UUTTA Filosofian Odysseiaa
- uusi Odysseia on opetuksen runkona, vanha Odysseia on silti suositeltava kattavuutensa vuoksi, uusi taas selkeytensä vuoksi
- mutta HUOMIO: mikä tahansa vuoden 1995 jälkeen painettu lukiofilosofian 1-kurssin oppikirja käy, kaikissa on omat vahvuutensa ja jokaisella selviät kurssista
2. EtäopiskeluKotkan kaupungin säästöleikkuri söi etälukiostamme erillisen filosofian etäkurssin. Vaikutus ei kuitenkaan ole suuri, sillä filosofian etäopiskelu onnistuu edelleen vallan mainiosti. Ota minuun yhteyttä, niin sovimme tavan, jolla etenet. Toivon, että etäopiskelijat tulisivat ensimmäiselle lähioppitunnille 4.9. klo 18 (luokka 311), mutta mikään kynnysehto se ei ole. Yhteys anne.rongas @kotka.fi tai 040 5181 229.
3. FilowikiTämän ohjausblogin lisäksi tärkeä opiskelutila kurssillamme on
filowiki. Sinne kertyy vähitellen kaikki pysyvämpi ohjeistus sekä opettajan ja kurssin tuottama oppimateriaali.
Filosofia on sekä
tietoja - jota voit oppia kurssiaineistoista - että
taitoja. Taitoja opit
vain osallistumalla keskusteluun, ajattelemalla itse ja rasittamalla aivojasi. Aluksi tämä puoli filosofian opiskelua tuntuu monista häkellyttävältä, mutta pienten ponnisteluiden jälkeen löytyy jotain kerrassaan innostavaa. Filo+sofia=viisauden rakastaminen. Tervetuloa tutkimusmatkalle!
Kari Väyrynen: Ympäristöfilosofian historia
Kari Väyrysen teos Ympäristöfilosofian historia maaäitimyytistä Marxiin kokoaa yhteen luontoa ja luontosuhteita koskevaa ajattelua esihistorialliselta ajalta 1800-luvun lopulle asti. Kirja on ensimmäinen systemaattinen suomenkielinen luontokäsitysten kartoitus. Väyrynen liittää luontokäsitykset aikansa tuotannolliseen ja yhteiskunnalliseen taustaan ja osoittaa tietoisuuden ympäristösuhteiden ongelmista olleen jo pitkään tärkeä osa kulttuurista itseymmärrystämme.
niin & näin verkkokauppa
Ohjeita oppimispäiväkirjan laatimiseen
Oppimispäiväkirja kuvaa omia ajatuksiasi, tunteitasi ja motivaatiotasi kurssin opiskelun alusta loppuun. Kiinnitä huomiota itseesi oppijana. Mitä kurssi herätti sinussa? Mitä opit? Mikä jäi hämäräksi? Omaa pohdintaasi voit koota oppimispäiväkirjaan ennen työsi aloittamista, työn aikana ja työn jälkeen.
Alla muutamia apukysymyksiä:
Ennen opiskelua:
Mitä tiedät tästä asiasta ennakkoon?
Silmäile aihekokonaisuus läpi. Mitkä asiat herättävät kiinnostusta?
Millaisella tunnelmalla lähdet opiskelemaan aihetta?
Miten aiot opiskella asiaa?
Mitä omia kokemuksia tai havaintoja sinulla on opiskeltavasta asiasta?
Opiskelun aikana:
Oletko eri mieltä oppikirjan tai jonkin muun lähteen kanssa jostakin asiasta?
Mitä omia kokemuksia tai havaintoja sinulla on asiasta?
Mistä löydät lisätietoa aiheesta?
Onko asia ollut viime aikoina esillä jossakin?
Mitkä ovat aiheeseen liittyvät keskeiset käsitteet?
Mitä et ymmärrä?
Mitä kysymyksiä aihe herätti? (Kirjaa itse löytämäsi vastaukset.)
Mitä haluat kysyä opettajalta? (Kirjaa myös opettajan antamat vastaukset.)
Opiskelun jälkeen:
Mitä opit?
Mitä tunteita opiskelun aikana heräsi?
Yllättikö jokin asia?
Miten opiskelit asiaa?
Mitä aktivoivia menetelmiä käytit?
Olisiko opiskelutavoissasi parantamisen varaa?
Haluatko jatkaa aiheen opiskelua? Miksi?
Portfoliolla tasokkaaseen oppimiseen
Hienoihin oppimistuloksiin pääsivät ne opiskelijat, jotka valitsivat portfolion kurssisuorituksen työmuodoksi. Portfolio vaatii paljon, mutta myös antaa paljon. Tekijät olivat selvästi kehittäneet omaa ajatteluaan. Minä havaitsin, että portfolio-ohjeissani on edelleen kehittämisen varaa. Portfolio ei ole sama, kuin kurssitehtävien kooste. Se ei edelleenkään käy ohjeista riittävän hyvin ilmi. Miksi portfoliota käytetään opiskelumuotona? Siksi, että sen avulla oppija ja samalla opettaja voivat havaita oppimisprosessin etenemisen. Sinä tekijänä voit oivaltaa oppineesi jotain paljon monipuolisemmalla tavalla kuin kurssikokeen koepaperia tuijotellessasi. Portfolioon on siis tavoitteena saada myös omaa opiskelua kuvaava aineisto ja tekstiä.
Eräs portfolion tekijä kuvailee filosofian opiskelun mielekkyyttä:
Opiskelen juuri yliopiston pääsykokeisiin, ja koen, että filosofian opiskelusta ja pääsykoekirjan lukemisesta on ollut hyötyä molemmissa aineissa. Filosofia on niin laaja alue, että minua auttoi kun sain näkökulman siihen, jota soveltaa. Toisaalta taas uusien asioiden opettelu on helpompaa, kun tietää mistä kaikki käsitteet ja ajatusmallit ovat tulleet, ja miksi.
Jotenkin minulle filosofia on hyvin haastavaa, mutta samalla myös mielekästä. En välttämättä ole kaikesta samaa mieltä kuin Platon tai Nietzsche, mutta on joka tapauksessa hyödyllistä tietää, mitä kaikkea olemme heiltä perineet ja ennen kaikkea; kuinka paljon olemme edistyneet ja kuinka paljon on matkaa vielä kuljettavana, ennen kuin voimme sanoa "viisas viisas ihminen."Juuri tuon kaltaista omaa opiskelua pohtivaa tekstiä voit myös liittää portfolioosi. Eikä tietenkään tekstin tarvitse olla myönteistä ihastelua. Yhtälailla tärkeää on tuntea ja tunnustaa opiskelun tuska ja vaikeudet. Siitä tuskastahan esimerkiksi tämä filoblogi syntyi.
Kiitoksia filosofian etäopiskelijoille!
Tämä filosofian verkkotuutorointisivu syntyi kevättalven etäkurssilaisten opiskeluahdistuksesta. Sivujen toteutus uutta (weblog)teknologiaa hyödyntäen toi minulle
Microsoftin Partners in Learning -hankkeen järjestämän
Innovatiivinen opettaja -kilpailun palkinnon ja jatkomatkan Tukholmaan Euroopan osakilpailuun ja verkko-opettamisen seminaariin. Kiitos siis leveän hymyn säestyksellä.
You'll find this blog also in English.
Tarkennuksia vielä portfolio-ohjeisiin
Jos haluat pohdiskella asioita rauhassa, voit palauttaa portfolion neljännen jakson lopussa. Muutamalla opiskelijalla on ollut hienoja oivalluksia: pohdintakysymyksiä voi käsitellä myös muiden ihmisten kanssa, toinen opiskelija keskustelee teemoista puolisonsa kanssa ja toinen järjestää teemakeskusteluja työpaikan kahvitauoille. Näiden keskustelun tuotokset sitten liitetään osaksi portfoliota. Mukaan tulee toki aiheen käsittelyä myös filosofisten lähteiden avulla. Filosofiassa keskustelulla on tärkeä rooli ja siksi nämä ideat ovat hieno tapa korvata etäopiskelusta puuttuva elementti.
Portfolion pitäisi olla ulkomuodoltaan ehyt esitys ja siisti. Jonkinlainen etusivu, sisällyksen esittely, otsikointi ja lähteet sopii tuohon kaavaan, toki omia variaatioita voi aina luoda. Mittaa portfoliolle kertyy vähintään 12 tekstisivua ja nuo muut sivut. Portfolio EI tarkoita pelkkiä vastauksia tehtäviin, vaan oma ajattelu ja asian opiskelu pitää tuoda jollakin tavalla esille.
Portfolio-ohje
Portfolion teet seuraavaan tapaan:
1. Sovit kanssani, että kurssin suorituksesi on portfolio. Asiasta pitää sopia joko puhelimitse, sähköpostilla tai koululla. Tekstiviesti ei sovellu sopimiseen.
2. Jokaisesta kurssilla käsitellystä kahdestatoista teemasta on 4-5 vaihtoehtoista kysymystä, löydät ne joko monisteesta (luokiteltu moniste, ei se, joka jaettiin kaikille kurssitehtävän tekemistä varten) TAI löydät kysymykset aihepiireittäin
kurssin verkkosivuilta. Jokaisen oppitunnin teeman kohdalla on selostusta ja lopussa kysymykset (missä en ole ehtinyt selostusta tekemään, on pelkät kysymykset). Valitset siis yhden kysymyksen, jonka avulla tutkit kutakin aihetta. Toteuta vastaus omalla tyylilläsi, mutta niin, että siinä on sekä tiedollista, itsenäistä ajattelua että jotain omaa oppimistasi kuvaavaa. Ilmaisu saa mielellään olla luova, mutta sisällön osuus on tärkeä.
3. Tutustu
portfolion yleisohjeisiin. Portfolioon voit liittää myös kuvia, muistiinpanojasi tai muuta aiheeseen liittyvää. Esitysmuoto voi olla paperilla tai digitaalisena.
4. Kysy heti apua minulta, jos jokin asia kummastuttaa. Yleensä
sähköposti on nopein.
5. Käytä oppikirjan lisäksi mielellään muita lähteitä. Kurssisivuilta löydät hyvän
lähdeluettelon ja
lisämateriaalista verkkolähteitä.
6. Palauta opintoportfolio viimeistään viimeisenä koepäivänä tai muuna sovittuna päivänä.
7. Jos koko kurssi arvioidaan portfoliotuotoksen perusteella, suoritukseen kuuluu suullinen osuus, joka sovitaan sen jälkeen, kun olet palauttanut työsi. Kurssiarvioinnin saat suullisen osuuden jälkeen. Arvioinnin painotukset näet
portfolion yleisohjeista.
Portfolion suoritustavakseen valinnut kurssilainen perusteli valintaansa sähköpostissaan:
"Portfolion laatiminen vaikuttaa haastavalta, mutta samalla mielekkäältä tehtävältä. Tulee pohdittua omaa maailmankuvaa ja harjoiteltua paitsi aineistoaineiden kirjoittamista, myös omien ajatuksien esittämistä paperilla. Toivottavasti onnistun tyydyttävästi." Juuri näin kannattaa asettaa itselleen omista lähtökohdista oppimisen tavoite ja motivoida itse itseään. Tärkeää myös uskoa omiin onnistumisen mahdollisuuksiin. Lue lisää
portfolio-ohjeista.
"Pitääks kokeessa osata nää filosofit?"
"Mites, kun me ei tällä kurssilla oikein käyä läpi näitä filosofeja, niin pitääkö ne osata kokeessa?"
Kyllä kokeessa pitää osata ulkoa koko kirja, mutta sen kokeen nimi on Helsingin yliopiston pääsykoe. Kun itse tuota yliopisto-opiskelun vaikeinta rituaalia kävin läpi, sain ilon muistaa koekirjan kuvatekstin sivulta x. Muistin! Mutta en muista enää. Sen sijaan muistan periaatteen ja hahmotan väkevästi pääsykokeen tietokäsityksen: toista älä ajattele. Tosin pääsykokeen seulan läpäisseet saivat sitten ajatella ja soveltaa.
Haaveeni on, että filosofian lukiokurssini loppukoe voisi olla sinulle mielekäs oppimistapahtuma, joka avaisi sinulle näkymän siihen, mitä ja millä tavalla olet oppinut kurssilla tavoiteltuja asioita. Erityisen merkittävänä pidän omaa oivallustasi siitä, mitä kurssilla tavoitellaan. Miksi näitä asioita opiskellaan?
Filosofit kertovat ja vastaavat jokainen tavallaan. Sinun kannattaa kuunnella heitä. Mutta herää epäilemään ulkoa tietämisen tarvetta. Kuuntele, kysy, ryhdy juttusille. Tartu kummallisuuksiin. Kysy! Kokeile erilaista tapaa "suorittaa" kurssi: portfolio tai kirja mukana kokeessa.
Esa Saarinen innostaa ajattelemaan ja harjoittamaan filosofiaa. WSOY:n kustantaman kirjan visuaalinen (Marjaana taittaja-Virta) ilme ei puhuttele aivan jokaista, mutta jos kokeilet heittäytymistä, jos seuraat kirjan ensi sivuja, voit löyttää jotain uutta oivallista!
Kuuntele, mitä Esa Saarinen sanoo: "Joku saattaa innostua ajattelamaan. Joku saattaa innostua ajattelemaan itsenäisesti. Omaperäisesti, yllättäväsi. Hän yhdistelee mielessään toisiinsa asioita, jotka on kuvitellut erillisiksi. Hän hahmottaa mielessään kokonaisuuden, jonka valossa totuudet virittyvät uuteen säihkyvään loistoon. Hän ajattelee: harjoittaa filosofiaa." Ihan mikä vain ajattelu ei ole säihkyvää filosofiaa, mutta miksi ei? Tutki, ota selvää, ihmettele!
Opiskelijan huomio: "Luin Descartes'n filosofiaa Sofian maailmasta ja ymmärsin, mistä oli kysymys." Itse sanoisin, että ymmärtäminen on kovin suhteellista, mutta suosittelen norjalaisen kollegan (uskonnon ja filosofian opettajan, nyk. vapaan kirjailijan)
Jostein Gaarderin menestysteosta Sofian maailma. Kirja on kirjoitettu nuorille lukijoille, mikä ei kuitenkaan himmennä sen oivalluksia. Parasta kirjassa on kyky avata filosofiaa aloittelijalle. Kehyskertomus ei ehkä tarjoa välitöntä samastumiskohdetta aikuislukiolaiselle (Sofia on nuori, 14-vuotias). Gaarder osaa havainnollistaa monta kummastuttavaa filosofian käsitettä ilahduttavan havainnollisesti. Ota asenne ja lue. Kirja ei ole oppikirja, mutta jos Alberto saa sinut ajattelemaan Sofian mukana, jotain oivallista oivallusta voi tapahtua. (Kurkkaa kriittisempää suhdetta teokseen otsikon linkistä: niin&näin!)
Filosofian kurssin suorittaminen?
Eräitä opiskelijoita vähän arvelutti tuleva koe. Kokeen tarkoitus ei ole mitata ulkomuistia, sillä koko kurssin tarkoitus ei ole päntätä päähän kirjan tietoja. Koe mittaa ajattelun rakenteita ja monipuolisuutta (toki tietoja tarvitaan). Samaa asiaa voit osoittaa muullakin tavoin kuin perinteisellä kokeella. Voit neuvotella vaihtoehtoisista suoritusmahdollisuuksista kanssani. Useimmat kurssilaiset osallistuvat loppukokeeseen. Sen vaihtoehtona on portfolio ja suullinen kuulustelu. Loppukokeessa voit myös valita vaihtoehdon, jossa oppikirja saa olla mukana kokeessa (tästä on sovittava ENNEN loppukoetta). Ota yhteys minuun toiveittesi kanssa hyvissä ajoin ennen loppukoetta.
Idealismin dualismi ja aistimaailman epätodellisuus
Alla yksityiskohta Rafaelin maalauksesta Ateenan koulu (1510-1511), Platon ja Aristoteles.
Kirjassa Filosofia Prima, sivulla 34 sanotaan, että
"Maailmankuvan kannalta idealismi merkitsi dualistista jakoa muuttuvaiseen aistimaailmaan ja muuttumattomaan järjen ideoiden maailmaan. Koska jälkimmäiset olivat tosiolevaisia, huomio kääntyi vain todennäköisyyksiä saavuttavasta luonnon tarkastelusta ihmissielun ideoihin ja järjen mahdollisuuksiin."
Opiskelijan kysymys: "Tarkoittaako tämä tosiaan sitä, että havaintomaailma ei ole todellinen?"
Kyllä Platon käsitti näin. Hänen mukaansa ideamaailma oli todellinen ja muuttumaton. Havaitseehan meistä jokainen, kuinka kastelematon kukka lakastuu ja muuttuu rumaksi. Ideoitten maailmassa täydellisen kukan idea on aina yhtä loistava ja muuttumaton. Platonia kiusattiin kysymällä, onko ideoitten maailmassa myös ruman ideaa. Kahtiajako (dualismi) oli Aristotelen mielestä ongelmallista. Hän asettuikin eri linjalle opettajansa kanssa. Tutki, miten hän käsitti todellisuuden luonteen.
"Pitääkö nämä kaikki osata?"
Oppikirjan yksinäinen opiskelu oli herättänyt kysymyksen siitä, pitääkö kaikki kirjassa esitetty osata kokeessa. Kehotan sinua ensimmäiseksi pohtimaan, miksi lukiossa opiskellaan filosofiaa, vieläpä ensimmäinen kurssi kaikille pakollisena. Tavoitteena ei missään tapauksessa voi eikä saa olla se, että muistaisit ulkoa koska Aristoteles eli. Toki on tärkeää laajentaa yleissivistystään filosofian historialla. Mutta mitä filosofia voi parhaimmillaan antaa lukio-opiskelijalle?
Eräs etäopiskelijoista muisti: "Eikö sana filosofia tarkoita jotain tiedon rakastamista?" Sana filosofia tulee kreikan kielen sanoista viisauden rakastaminen. Viisaus voi olla muutakin kuin ulkoa muistettuja tietoja. Viisaus, kuten filosofia, on myös taitoa. Filosofian kohdalla itse pidän tärkeimpänä asiana ajattelun taidon kehittämistä.
Mitä lukiolainen ja jokainen opiskelija voi saada filosofian opiskelusta? Kyvyn analysoida ja kyvyn argumentoida? Kaikessa opiskelussa on hyötyä siitä, että osaa analysoida asioiden rakenteita ja kysymysten sisältöjä. Kaikessa opiskelussa on hyötyä siitä, että osaa esitää hyviä perusteluja väitteilleen tai arvioida toisten väitteitä.
Tietoa filosofiasta voisi mieltää englannin sanan 'know' avulla: opimme tunnistamaan asioita ja osaamme jotain (know how). Suomessa on yritetty käyttää sanaa tietämys, kun viitataan sekä tietoihin että taitoihin. Filosofia on sekä tietämistä että taitamista. Siksi filosofian etäopiskeluun liittyy tietty ongelma. Sinun pitäisi harjoittaa filosofiaa jonkun kanssa, jotta oppisit sitä.
Filosofian kurssin opiskelu
Eilen etäopiskelijoitten tunnilla tuli esille muutama todella tärkeä asia filosofian opiskelusta yleensä ja erityisesti filosofian etäopiskelusta. Siksi päätin aloittaa uudentyylisen filosofian opiskelun tuutorointimuodon eli tämän sivun. Tervetuloa filosofian ihmeelliseen maailmaan ihmettelemään yhdessä.
